Rai rai rai

Edellisen viikon (nyt tässä mennään siis pari viikkoa takapakkia, ihmiset hyvät, sillä meinaan päiviä 4.-6. tässä postauksessa nyt...hirveen laiska kun olen ollut mitään kirjottelemaan, niih)

Leffaperjantai:
- ja super ajoissa nukkumaan.

Lauantai:
   Kuulen ku perhe rymisee alakerrassa - ne sulloo autoon kokonaisen telttailuviikonloppunsa ja kaikki viisi perheenjäsentä, ja kaaoksen huudot raikaa ilmassa. Mä koitan nukkua pitkään ja odotan vain sitä hetkeä, jona ovi kolahtaa kiinni ja tajuan olevani YKSIN hiljaisessa talossa - perhe lähti siis säätä (yöpakkasia, hehhe!) uhmaten telttailulomalle viikonlopuksi kun täällä oli nää yleiset vapaapäivät.
 
   Herään siinä sitte 11 aikoihin, syön kunnon aamupalan ja katson roskatelkkaria. Odottelen siinä sitten, että Elisa infois vähän että mitä sillä ja Anskulla (joka oli täällä Suomesta käymässä) on suunnitelmissa. Lauantai-illalle nyt ainakin oltiin mietitty meillä hengailua pienellä porukalla kun on kerranki koko talon neliöt (joita ei nyt yhteenlaskettunakaan niin hurjasti ole liikaa..) käytössä.
   Siinä sitten lopulta kerettiin päivällä näyttää Anskulle Oxford Streetiä ja jätti -Primarkin ahdistavaa tungosta. Napattiin siitä yhdestä katukojusta sitten myös Nutella- vohvelia, joka oli kyllä ihan hitsin hyvää ja makeeta!  Illaksi tultiin sitte tähän meille kokkailemaan ruokaa ja alottelemaan iltaa.    Kuunneltiin youtubesta kaikkia vanhoja piisejä. Elisa antoi mulle myös synttärilahjan: ihana Keep calm -jos tiiätte jutun- muki:

   Mä olin sitte myös puolestani päättänyt vääntää Elisalle pienen lahjan ihan itse (tein meille FA -naamarit), sillä mä en päässyt Elisan synttärijuhliin kun ne oli huhtikuussa sen suomiloman aikana ja halusin tietty antaa jotain lahjaksi jos sekin halus antaa mulle lahjaksi jotain noin kivaa!

Hehe, jos et tiiä mikä tää on ni...no kantsis tietää, ha!

   Oltiin siis meillä ja Krista liittyi porukoihin jossain välissä iltaa. Lopulta viihdyttiinkin täällä meillä sitte niin hyvin, että tuli jopa vähän kiire ehtiä vikoihin tubeihin (jossain puolenyön maissa menis vikat keskustan suuntaan), eikä edes vielä oikeen oltu päätetty, mihin ollaan menossa. Kun ehdittiin tubeen, Elisa pisti puhelimesta vähän laadukasta suomimusiikkia soimaan!

    Se on petriiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii..

  Päädyttiin lopulta Piccadillylle päin hortoilemaan ja ettimään jotain baaria. Mentiinkin sitte yhteen pieneen paikkaan tanssimaan. Silloin oli vielä hauskaa, mutta ku pilkku tuli ja haluttiin sitten jatkaa vielä siitä yhdelle toiselle klubille joka olis aamuysiin saakka auki, niin tuli mutkia matkaan. Empä sano muuta kun että Krista ja Elisa (Ansku siis oli jäänyt meille eli oltiin kolmistaan liikkeessä) pääsi sisään klubille, mutta mä en! Loistavaa!
   Yritin siinä sitte kolme kertaa päästä sisään ja huijata niitä pokeja... ja lopulta sitte luovutin.
   Mutkien kautta (busseilla vähän seikkailtuani...) pääsin vihdoin kotiin klo8 aamulla.
Että semmosta! Ei siitä sen enempää.

   Onneks nyt oli kiva ilta siihen saakka, kunnes ei enää ollut.

   Ja pitää sanoa, että se hyvä puoli Lontoossa ainaki on, että täällä on kuitenki ihmisiä, jotka mielellään auttaa sut oikeelle tielle kun huomaat olevasi jossain Sudburyssa ihme lähiössä, eikä sulla ole hajuakaan missä lähimmät bussipysäkit on...
   Bussejakin onneksi (!) menee ihan ympäri vuorokauden (tai taxeja), joten aina sitä jotenki kotia pääsee - vaikka huomaiskin jossain bussin päätepysäkillä olevansa ihan toisella puolella Lontoota kun luuli olevansa kun siihen bussin kyytiin hyppäsi...eikä huomannut kuskilta varmistaa, mihin se on oikeen ajamassa..
   Anyway, se siitä.

Sunnuntai:
   Nukuttuani sellaiset 4h nousen, koska en vaan saa nukuttua. Alakerrassa nukkuu Elisa ja Ansku.
Annetaan Elisan nukkua ja katotaan siinä Anskun kanssa oikeen laatuleffaa: Hilary-hiton-Duffin joku Cinderella -leffa.....nauratti.
   Lopulta raahaudutaan vähän keskustaan turisteleimaan ja uhmaamaan darraa:
London Eye - you heard me!
   London eyen jälkeen oli mukavan pimeetä. Päätettiin vielä vähän kävellä keskustaan päin.
Fiilis oli jotenki haikea. Tuntui, että ois pitänyt jo heittää hyvästit Lontoolle.
   Ei, ei nyt ihan vielä.

Haettiin kiinalaista -pettymys..aika mautonta.

CHEEEEERS!