perjantai 20. heinäkuuta 2012

Pariisi part une (vai millai)

Täs tää tulis tää eka osa.
Vihdoinki saan tän nyt väkisin puristettua ulos, hitsi vie. Tää osa kertois lyhyesti ja ytimekkäästi siitä meidän matkasta Ranskaan (ja sorry, mut kuvia mää en tästä matkanteosta ottanu kyllä yhtäkään...pöllinpä siis yhden Elisalta..khehe).
   Oli siis perjantai-ilta ku meidän oli määrä hypätä jossakin Victorian juna-aseman lähettyvillä (näin me ainakin luultiin) bussin kyytiin. Se samainen bussi veis meidät sitten Ranskan maalle - toki tosta meren yli matkattais lautalla sitte.
   Elisa oli sopinu sitte tapaavansa Lontoon reissulla olevaa setäänsä siinä vielä alkuillasta - tyypit oli pubissa muutamilla, ja mä suuntasin sinne sitten myös kunhan olin päässyt lähtemään kotoa.
Pari sidukkaa maistui perjantain kunniaksi kyllä siinä. Äkkiä huomattiinki, että meillä oli jotain 15 minuuttia (en enää muista tarkemmin) aikaa check innata ittemme siihen bussin kyytiin.
Lähdettiin siitä sitten kävelemään tienviittoja seuraillen kohti niinku jotain asemaa.
   "Jossain tässä se on".
         Ei sitä siinä ollu.
   Siinä sitten rauhallinen kävelytahti vaihtu pikkuhiljaa juoksuksi ku tajuttiin, että sinne bussiasemalle olikin oikeesti jonkin verran matkaa...

   Pintin ääressä siinä pubin terassilla istuessa me jaksettiin ihmetellä, että me ihan oikeesti ollaan menossa Pariisiin - 5 minuuttia ennen check inniä olin jo melko varma, että me oikeesti myöhästyttäis siitä bussista. Mä yritin pitää hermoni kurissa ja vaan juosta eteen päin. Elisa tais sitten siinä samalla huudella ihmisille, että mihin suuntaan meidän pitäis oikeen juosta, jotta löydettäis joku asema....
   Mut onneks juostiin minkä jaloistamme päästiin, sillä kyllä se bussiasema sieltä sitte tuli ku tuliki näkyviin...muutaman korttelin matkan jälkeen, huh ! Juostiin vielä koko sen aseman läpi ja sitte oltiin check in -tiskin luona: WUHU! Tiskillä saatiin myös kuulla, että bussi tulis olemaan myöhässä....hehhe.
   Mut ainakaa me ei oltu myöhässä!

  Bussissa kuluiki sitte seuraavat 3-4 h (tai jotai) ja sitte oltiin Doverin satamassa, jossa bussi ajoi lautalle (laivalta se kyl näytti) ja me päästiin jalottelemaan. Se lautta oli kyllä köyhä versio jostain risteilylaivoista, mutta oli sinne tehty "pubi" ja kahvila ja aivan liian vähän istuma(nukkuma)paikkoja.

(Elisan pic, Doverin satama, unissakävely)

   Hetken kuluttua oltiinki uudessa maassa! Sitte hypättiin takas bussiin ja ajeltiin vielä vähän. Siinä vaiheessa taisin nukahtaa - mitään kunnon unta se ei kyllä ollu. Kun meidän kuski kuulutti, että ollaan Pariisissa, olo oli mitä surkein; "pitääks täältä bussista nyt sit lähteä?".
Pariisissa kello oli jotain 7 aamulla, ja koko kaupunki oli vielä unessa - ja me oltiin ihan koomassa.
   Lähdettiin siinä sitten kävelemään silmät ristissä Riemukaarta kohti, ja missiona oli etsiä joku auki oleva kahvila ja saada hiukka kofeiinia.

Siel se näkys...

Överi-kallista kahvia saa Ranskasta (3e..halvin mahd. tää mini-kuppi)
 
   Pikku hiljaa pienen kahvihetken (ja sitä edeltävän "One coffee, please, merci" -änkytyksen) jälkeen lähdettiin pikku hiljaa kävelemään ja ihmettelemään ympäristöjä. Ennen hotellille menoa (check in klo 14) ehdittiin nähdä jo Riemukaari, Mäkkäri (:D), Eiffel, ja monta paikkaa joita en muista (jotain hienoja rakennuksia...sotamuseoo tai vastaavia), Seine ja Notre Dame...ja sillee.
   Ja hienoo oli - käveltiin ympäriinsä, kuvailtiin, ihmeteltiin. Kumpikin oltiin siis ekaa kertaa Pariisissa, ja ihan yhtä ihmeissämme.




Joku heppu hepalla ja miekalla............
   Ja sit vähän lisää kuvia - niitä tulis nyt jonkin verran ku ei tota paikkaa oikeen osaiskaan sanoin selittää. No sen verran voi sanoo, et todettiin kyllä kaikkien niiden ihmisten olevan ihan väärässä, jotka varotti meitä etukäteen tyyliin, et "ranskalaiset on sit tosi törkeitä, omahyväisiä, itsekkäitä, eikä suuri osa ainakaan vanhemmasta väestöstä suostu puhuu englantia ollenkaan...good luck jollette puhu sanaakaan ranskaa!"......tää väite oli täyttä puppua kyllä; kertaakaan ei taidettu ees kysyä apua kartan kanssa kun jo joku herttainen papparainen tuli meitä heti neuvomaan....tosin ei ollu toki yhtään noloa sönköttää siinä sitte niinku ranskalaiselle ranskankielisiä kadunnimiä ja ties mitä, ku ei muuta osaa lausua ku "merci" - jos sitäkään.
   Mut me selvittiin kahen päivän reissustamme ihan kunnialla!

"Kato! TUOLLA". Siellähän se.



 

 Kuvistaki saattaa huomata, että koko kaupunki oli vähän niinku rakennustyömaa; rumat aitaukset ja ties mitkä hökkelit pilas monet maisemat...niin, ja tosta Eiffelin ohi ajettiin myös sitä Tour de Francen -pyöräilyäki...jos en valehtele.

...koska ruoka.
   Täs kohtaa pitää mainita (ku en oo blogin puolella asiasta pihahtanukkaa), että mulla ja Elisalla on tapana välillä heittäytyy oikeen kriittisiksi ruuan suhteen; välillä sitä hämmästyy itekkin, miten mäkkärin big macistä saa aina väännettyä joka kerta jonkinnäkösen ruoka-arvostelun...saa nähä, millaset burgerit ne meidän vikat lauantaiset darramätöt tulee sit olemaan. (btw, mähän vähän menin jo lupailee, että Suomeen palatessani rupeisin niinku boikotoimaan mäkkäriä...heh-he).





Millai, kysynpähän vaa?

Koska keltainen..



   Ja teille pariutuneille ihan vaan tiedoksi; jos päätätte lähtee Pariisiin sellaselle äklö-romanttiselle kuhertelulomalle, niin ostakaapa kaupasta lukko ja kirjottakaapa siihen nimenne (hihi) ja lukitkaa se kiinni tohon siltaan (Rakkauden silta, whatever) ja se juttu ois niinku lukolla lukittu, forever.
   Söpööööö.



Notre Dame.

Metro?


    Ekaa kertaa ku meidän piti mennä metrolla (päätettiin mennä hotellille metrolla, koska oltiin jo kevyet jotain 7h kävelty, ja hotellille ois ollu vielä jonkin verran matkaa..) osuttiin sitte asemalle, jossa ei tainnu olla englanninkielistä lippuautomaattia (tai sit me ei vaan osattu...), ja eräs mukava nuorimies sitte autto meitä ostamaan liput !


Meidän partsi !
Joskus kolmen maissa taidettiin olla hotellihuoneessa. Päätettiin huilailla pari tuntia ja lähteä sitte taas vähän ihmettelemään.
Suunnattiin kunnon turisti-alueille (Sacre Coeurin kirkon ympäristöille).





Kun oltiin kiivetty tonne ylös, jatkettiin kävelyä sitte siellä korkeammalla;
Ravintoloita, kahviloita, pikkukauppoja.
Ostin pari julistetta, joista saa kivat taulut.
Sitte mentiin syömään - eksyttiin italialaiseen vetämään pastaa..mikä oli ihan jees!



....mites tää sitte? MILLAI.
 Sitte tuli ilta.
Käveltiin Seinen rantaa pitkin, haettiin kiskalta karkkii ja limuu ja istuttiin sellasen kivimuurin päälle tuijottelemaan Eiffeliä.
Sitte tuli pimeetä.
Ja väsymys.
Käveltiin vielä lisää, kunnes vihdoin löytyi metro, jolla suunnattiin hotellille.


Loppu.
Tässä oli nyt Pariisi -viikonlopun pe-la.
Huhh.
Siltä sunnuntailta löytyy vaan katutaide -aiheista kuvamateriaalia (Elisan kanssa kun matkaat...ei kai, ihan hienoo oli nähdä myös Pariisin maalattuja katuja), palaillaan sillä sit vielä.
Cheers!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti