Tänään on sitte se perjantai, mutta mulla on aivot ihan jumissa.
Kai se perjantai-fiilis tavoittaa mutkin viimeistään sitteku meen Elisaa vastaan juna-asemalle ja käydään taas lähikiskalla ja tullaan tänne viettelemään alkuiltaa. Illaks suunnataan Camdeniin.
Se on vika Camden-ilta sitten se; mesta, joka tulee olemaan siis kaiken alku, kaiken loppu ja sitä rataa. Aika muikeeta.
Joo, kyllä se fiilis tästä vielä.
Kuuntelen koko aamupäivän Soundsia ni eiköhän se tästä.
Tää nyt vaan on taas niin tätä kun aivot on viel ihan unessa.
Ulkona näkyis kyllä aurinko - niin ja pari tummanharmaata painavaa pilveä sen kaverina...jesss.
Mut ei sentään nyt vielä sada (koputan puista pöytääni).....
Illalla ois kyllä ihan kiva taaaas istuskella tos meidän pihalla ja popittaa musaa, puhua paskaa ja räpsiä kuvia Elisan kivalla kameralla.
Naapuritki tykkäis ku popitettais taas vähän suomi-muzaa. Parhaimmat klassikot soi ainaski viime kerralla; ai että, kyl piti siinä veisata Koon Kaijan kuorona messissä Tinakenkätyttöö sun muuta, mitä näitä nyt on u knoow. Hehee. Good times.
Miks meninkään eilen lupailemaan, että vääntelisin jotain kunnon postia teille tänne...(mua laiskottaa, ylläripylläri)...Mut mä mietiskelin tässä sellasta, et jospa mä lätkäisisisisin tähän blogiini nyt jotain sellaista lyhyttä tiivistelmää joistakin jutskista, mitkä on Lontoossa parasta/pahinta. Plussat ja miinukset kehiin, kato.
Ja ihan aluks pitää todeta, että koska ihmisen aivot eivät aina ihan toimi niin tehokkaasti, että ne pystyis käsittelemään tietoa mahdollisimman monipuolisesti ja laajasti, niin tästä postista tulee varmasti aika yksipuolinen ja suuntaa antava (ja mun kokemuksiin pohjautuva, tietenki) kuvaus Lontoosta - liitän tähän vaikka nyt niitä selkeesti erottuvia piirteitä (esim. verrattuna Suomeen ymsyms...). Niin ja tässä ois nyt muutamia sellasia asioita, jotka nyt ekaks pomppaa mieleen.
Seuraavan listan asiat tulee myös olemaan täysin sattumanvaraisessa järjestyksessä, koska edelleenkään ihmisaivot ei aina toimi niin, että ne parhaimmat jutskat tulis päällimmäisenä mieleen ja sillee, u know. Anyway. Tässä joitakin mun mietteitä Londonista (ja anteeksi, koska en osaa nyt muodostaa kunnollisia lauseita):
+ Täysin eri maailma; suurkaupunki, ihmiset, elämäntavat, eri kulttuurien kirjo, etäisyydet kaupungin sisällä, julkisilla liikkuminen (metroverkosto, punaiset bussit), ympäristö (vihreys suurimman osan vuodesta), rakennukset ja arkkitehtuuri (keskustan vanhat rakennukset, perus-englantilaiset vanhat talot ja korttelit, joissa samantyylisiä taloja rivissä toinen toisensa perään).
+ Ihmiset; avuliaisuus, kohteliaisuus (tavat ja tottumukset), miehet (:D). Niin ja jos pitää jotain pinnallista hyvää juttua keksiä niin olkoon se sitten se, että täällä näkee tyylikkäitä ja omaperäisesti pukeutuvia (niitä, jotka panostaa omaan pukeutumiseensa) ihmisiä.
+ CAMDEN (ei voi, eikä tarvitse selittää; se pitää itse kokea).
+ Yöelämä ja pubeilu; paljon erilaisia mestoja (kaikille jotaki ja sitä rataa), halvemmat hinnat, pintit ja niin edelleen.
+ Ruoka halvempaa ruokakaupoissa; lemppari-kotiruoka uuniperuna chilipavuilla, tonnikalalla ja päälle kasa juustoraastetta.
+ Juoma halvempaa (+off lisence - kiskat, jotka myy melkein kellon ympäri..): tätä ei tarvii tarkentaa...
+ Suurkaupungin meno ja meteli; massaan hukkuminen kaupungilla kävellessä, jätti-Primark ja ahdistuskohtaus (onks tää vaan 8 puntaa?!), metroon ahtautuminen, seikkaileminen (aina on uutta nähtävää).
+ näitä riittäis vielä, mutta mun päässä ei nyt just vaan oo niitä.
- Täysin eri maailma; kaikki on välillä liianki suurta, ihmiset ärsyttäviä, ympärillä tallustaa ties minkälaista kulkijaa (en sano tätä loukatakseni varsinaisesti ketään, mutta..), metrot ei aina kuljekkaan niin kuin pitäisi (ja sitten matkanteko viivästyy ja tulee ties mitä mutkia matkaan ja sellasta kivaa...esim. metro-vitun-politanline..se metroverkoston lila linja, jolla mä kuljen), ympäristö on mutainen (ja vihree tasan sen takia, että täällä sataa niin hiton paljon), perus-englantilaiset talot pysyy just ja just pystyssä (nää on niin vanhoja ja kaikki näissä taloissa on vanhanaikaista aina lämmityssysteemeistä ikkunalaseihin...eikä englantilaiset osaa, eli eivät jaksa, kunnostaa näitä siihen kuntoon, että näissä voi mielellään asuakkin...eikä jäätyis talvella).
- Ihmiset; toisinaan mikään ei voisi olla ärsyttävämpää ku se ylenpalttinen kohteliaisuus, joka menee jo teeskentelyn puolelle. Joskus kadulla saattaa kävellä myös omaan makuuni vähän liianki omaperäisesti pukeutuvia ihmisiä..(jonkinlaisia lady gaga -versioitakin on nähty).
- Yöelämä ja bilehuorat; keskustan bilehuora-keskus, jossa keskiyön jälkeisillä pikkutunneilla voidaan bongata puolipukeisia ihmistä muistuttavia bilehuoria (tarkennus; nuoria naisia, joiden perus-asustukseen kuuluu vähintäänkin kymmenen kerrosta itseruskettavaa voidetta, runsas kerros pakkelia naaman alueella, suuret tekoripsi-möhkäleet silmien paikalla...) huom; nämä oliot tunnistat hohtavasta ihosta ja 15 senttimetrin korkuisista piikkikoroista, jotka ovat huomattava turvallisuusriski...kaikille 10 metrin säteellä oleville.
- Perus-brittiruoka; fish and chipsit on kuivaa ja tylsää ruokaa, ja britit rakastaa hiilihydraatteja.
Kaupoista ei saa ees maitorahkaa, mutta sipsihyllyllä (lue: osastolla) asioidessa löydät aina uusia makuja (kukapa ei haluais maistaa roast beefin makuisia sipsuja?!)
- Savukkeet kalliita; huomattava hintaero Suomeen verrattuna.
- Suurkaupungin tungos ja älämölö; turistilaumat keskellä tietä (kiinalaisten sukukokoukset keskellä ahdasta kävelykatua, luokkaretki-ryhmät ja muut vastaavat ihmisryhmittymät), täpötäydet metrot ruuhka-aikaan, jätti-Primark ruuhka-aikaan (mutta kun sinne on pakko joskus mennä, koska se vaan on isoin), lähestyvät Olympialaiset...eihän täällä enää muusta puhuta (ja we'll see millainen ruuhkamöntti Lontoon keskusta sitten on kun ne kisat on käynnissä...heh-he).
- miinuksiakin löytyis varmasti lisää.
Tässä postauksessa ei oo vieläkään kuvia. Niin ja tästä tekstistä tuli nyt vähän sellasta sarkasmin ja pessimismin yhdistelmää juu. Huumorilla hei !
Tähän loppuun pitänee kyl todeta, et täällä asuessa on oppinu arvostamaan sitä koto-Suomea ihan hurjasti - ja myös sitä mun kotikaupunkia, jota kohtaan on aina ollu sellanen
viha-rakkaus -suhde..enimmäkseen vihainen suhtautuminen. Tai ei nyt vihainen, mutta en oo koskaan aidosti voinut sanoa olevani täysin tyytyväinen elämääni kotikaupungissani.
Vaikka Lontoo-elämä jää kohta taa, on kiva palata kotiin. Mulla on siellä niin tärkeitä ihmisiä, joista en suostu luopumaan - enkä malta odottaa, ettei tartte jutella äipän kanssa enää skypen välityksellä..
:)
Cheers!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti