Se tunne, kun aamuvarhaisella hieman sekavissa olotiloissa (siis lähinnä sen sekavuuden, joka syntyy kun matkustaa n. 15h nukkumatta silmäystäkään sinä aikana..) hyppäät ulos bussista Porissa - kylmä viima puhaltaa ja sataa märkää lunta ja sä etsit taskusta lapasia ja yrität katseellasi etsiä, näkyykö valkoista Toyota Aurista missään, sillä sä et vieläkään ole kotona.....
Sitten Auris kurvaa liikenneympyrästä ja näet tutut kasvot ja istut tutun auton kyytiin ja aika rientää - yhtäkkiä auto kurvaakin kotipihaan...
Veli avaa oven -koira juoksee ulos.
Se tuijottaa hetken, sitten se sekoaa:
se hyppii ilmaan ja heiluttaa häntää.
Astun eteiseen ja huomaan olevani kotona.
Oma huone, oma sänky, ikiomaa tää kaikki.
Koira hyppää kylkeen nukkumaan.
Mä en saa unta.
Siinä sitten 2-3h nukuttuani edes vähän herään virkeänä ja ryntään alakertaan halaamaan äitiä.
Ihan parasta.
Sitten kaivan tuliaiset ulos laukusta ja tajuan taas, miten tärkeitä nää tyypit on mulle.
Sitten kaivan tuliaiset ulos laukusta ja tajuan taas, miten tärkeitä nää tyypit on mulle.
Niin, ja se lentomatkakin ja kaikki matkat sitä ennen ja jälkeen yms lentokentällä säätämiset sujui joo ihan okei - lukuunottamatta muutamia kommelluksia, jotka johtui taas ihan vaan minusta itsestäni ja siitä mun panikointitilasta.
Tuli sitten mm. saatua elämäni ekat sakot...matkustin pummilla junassa -VAHINGOSSA.
Hehe.
20 punnan sakko ei kyllä oikeesti harmittanut pätkän vitun vertaa, sillä rahaa se vaan on, ja kun mä en OIKEESTI tiennyt rikkovani lakia (oon vaan niin tottunut käyttämään tota mun Oystercardia, joka kattaa siis tubet ja bussit jne matkustelun LONTOON alueella....Gatwickin airport ei kuulu enää siihen alueeseen, nyt mä sen tiiän...hehe), niin tollanen sakko oli vaan sitten nöyrästi maksettava ja otettava asiasta opikseen.
Tuli kyllä niin paskin omatunto siinä kun se lipuntarkastaja -äijä mua niin vihaisesti katsoi ja kirjoitteli sitä sakkolappua, kun mä niin epätoivoissani siinä sitte selittelin, että oikeesti, hyvä sir en tiennyt tästä ja olen pahoillani jaja.....selittelyt ei siinä kohtaa enää auttanu. Olipa tuima mies.
Tuli kyllä niin paskin omatunto siinä kun se lipuntarkastaja -äijä mua niin vihaisesti katsoi ja kirjoitteli sitä sakkolappua, kun mä niin epätoivoissani siinä sitte selittelin, että oikeesti, hyvä sir en tiennyt tästä ja olen pahoillani jaja.....selittelyt ei siinä kohtaa enää auttanu. Olipa tuima mies.
Anywayss, matka oli siis vitun pitkä - mutta nyt kun vihdoin on täällä, se kaikki oli sen arvoista (tai miten muuten yhtä kliseisesti asian nyt vois sitte ilmaista...).
Mulla on nyt loma ja mä vietän sen kotona.
Aion ottaa rennosti ja silleen fiilispohjalta tän ajan täällä.
Kohta näen Liinaa - se noutaa mut tästä meiltä ihan kuten aina ennenkin, ja mennään kaffelle.
Että sellasta, siinä se - mulla ei ajatus ihan leikkaa nyt kyllä silleen, että jaksaisin jotain kunnon tarinaa väännellä tänne..
Fiilispohjalta.
Mä oon lomalla nyt!
CHEERS!
 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti