Today is gonna be the day

Haaste: millainen on sun bucket list?
Luin Elisan listan, ja inspiroiduin sitte itekki ajattelemaan asioita sillee vähän laajemmin ja monelta kantilta ja kaikkee sellasta hienoo.

Mun bucket listiin nyt päätyi yhtä sun toista juttua -toiset ihan hömppiä, toiset onki sitten sellasia, jotka oikeesti haluisin joskus vielä toteuttaa tai kovasti ainaki pyrkiä toteuttamaan.

Joku voi aatella, että kaikenlaisten "things I must do before I die" -listojen teko on ihan hömppää.

Mä taas aattelen, että välillä on kiva herätä oikeesti huomaamaan, että tää kaikki on tässä ja nyt -joskus on hyvä miettiä, mitä kaikkea sitä haluaa tehdä elämänsä aikana.

Ja vähän haaveilla.

Ja vähän aikaa kuvitella, että joskus ois myös kanttia toteuttaa ne kaikki asiat, jotka siihen listalle eksyy..

En tiedä, saa nähdä.

Yksi tai kaksi -sekin ois jo tosi hienoa.
Eiku ei, se ei ois hienoo vaan
sehän ois ihan mälsää.

 

Selaillessani tän sivuston kuvia, kaikki ne mielialat ja olotilat ja kaikki sellaset mitä tässä nyt on tän viikon aikana koettu (sen suomiloman jälkeen), hävis.

Puff -sinne menivät, ja hyvä niin.

Mun päässä olis nyt vaikka minkälaisia ajatuksia, sellaisia äklöpositiivisia ja sellasia.

Edelliseen postaukseen siis viittaan kun tässä jo pohdin, pitäiskö mun selitellä tarkemmin tässä nyt vielä vähän sitä, miksi mä olin niin alakulon partaalla tossa pari päivää, ja miksi toi edellinen postaus saattoi vaikuttaa siltä, että koti-ikävä on jotain ihan järkyttävää ja masentavaa...
mutta:
en mä rupee nyt.

Sanon vaan sen, että jotenki kaikkia juttuja mutkisti eniten se tieto, että olisin voinut ehkä saada ihan täydellisen asunnon Tampereen keskustasta (josta mun isoveli on luopumassa tässä 1kk sisällä...) ja muuttaa. Kaikki, mitä mä olen halunnut, olis voinut olla pian mun.

Joo.

Mutta.

Mä oon täällä nyt, ja sitten kun en enää ole, niin sitten voin murehtia kaikkia noita muuttojuttuja ja kaikkea sellaista.

Enää mä en jaksa murehtia asioita, joita mun on turha täältä käsin

 murehtia.

 Toivottavasti asia aukes nyt jotenki vähäsen - jos joku siis ihmetteli, että oonko mä nyt pakkaamassa laukkuni ja lähtemässä takaisin kotiin.

Sitä en kyllä tee.

Juu ei, en.

 

Tänään on sunnuntai, ja eilen oli kiva lauantai.

Tapasin uusia ihmisiäkin (kaksi suomalaista aupairia), ja mukavia sellaisia olivatkin.

Illalla eksyttiin sitten myös baariin vallottamaan vähän tanssilattiaa ja riehumaan.

Oli hauska viikonloppu.

CHEERS.