-mitäs ihmettä?
Kyseessä on ns. tuuliviiri-ilmiö: päättämättömyys, nopeiden päähänpistojen ja hullujen ideoiden toteuttaminen "tässä ja nyt" -periaatteella -vailla sen kummempaa realistista ajattelutapaa, kuten "mitähän tästä seuraa?" Blogin ulkoasun värin vaihtaminen nyt ei oikein varsinaisesti päde esimerkiksi tuohon tuuliviiri-ilmiöön, mutta kuitenkin; miksei ihminen osaa päättää onko valkoinen kivempi kuin musta?
Tässä kohtaa taitaa olla tarpeen tarkentaa näitä lauseita hieman, sillä mun ajatuksenjuoksu saattaa välillä olla sen verran hankalalukuista, että sinä hyvä lukija painat punaista rastia ennemmin kuin luet tämän tekstin loppuun saakka.
Jotenka, täällä Englannissa asuminen on nostanut niin musta itsestäni, kuin ihan tästä elämästä yleensä esiin uusia puolia. Niitä on niin hurjasti, ettei laskupää millään riitä kaikkien luettelemiseen.
Tuuliviiri-ilmiö selittää sitä, miten sekaisin tää paikka pistää mun ajatukset välillä: kun asuu ulkomailla ensimmäistä kertaa elämässään ja tietää, että tuolla jossain se Suomi on, ja siellä on mun koti ja mun huone ja mun elämäni ihmiset ja mun elämä.......ja aika kuluu sielläkin eteen päin koko ajan, sitä alkaa miettiä että haluaa palata -hetkeksi, tunneiksi tai sekunneiksi.
Toisaalta päässä vilisee välillä kauhukuvaa siitä, kun vielä pakkaa laukkunsa viimeistä kertaa ja heittää heipat tälle mun host perheelle, aupairkavereille ja tälle koko Englannille ja varsinkin ihan mahtavalle Lontoolle, hyppää koneeseen ja muutamien tuntien kuluttua tönöttää taas siellä Helsinki -Vantaalla.
 |
| (weheartit.com) |
Oon huomannut tämän viimeisen 1kk:n aikana täällä miten olen muuttunut -miten olen oppinut arvostamaan itseäni ja omia mielipiteitäni ja ajatuksiani. Täällä musta itsestäni on noussut esiin niin paljon uusia puolia, että jos voisin nyt palata ajassa taakse päin (sanotaan nyt vaikka että jos palaisin siihen uuden vuoden aattoon, hehhe sinä yksi ihminen siellä ruudun toisella puolella tiedät ehkä mitä tarkoitan, tai sitten sulla ei ole harmainta aavistustakaan, mutta anyway!) niin en ehkä tunnistaisi itseäni.
Enää en anna kenenkään talloa ylitseni, tehdä tai olla kuten muut mun olettavat tekevän tai olevan -sanottakoon, että ennenkään en ole sanojani tai ajatuksiani säästellyt muiden korvilta, tai pelannut tätä peliä jonkun muun ihmisen pelisääntöjen mukaan, mutta tarkoitan siis tässä kohtaa sitä, että täällä olen huomannut miten jokaisen pitää löytää se "oma itsensä", oppia tuntemaan se itsensä paremmin kuin kukaan muu voi ikinä tuntea, sekä arvostaa omaa itseään ainutlaatuisena ihmisenä.
Täällä olen saanut niin paljon uutta näkökulmaa asioihin ja elämään ylipäänsä -ennen maailma pyöri niiden samojen vanhojen juttujen ympärillä, enkä tainnut tulla ajatelleeksikaan sitä, miten ulkomailla asuminen muhun vaikuttaisi.. Oon alkanut nähdä myös tulevaisuuteni ihan erilailla; mahdollisuuksia on vaikka mihin, kun vaan pitää silmät auki.
Täytyy sanoa, että välillä mietin miten hiton lähellä oli ettei kantti oiskaan riittänyt, entä jos en
olisikaan nyt täällä? Siinä tapauksessa olisin missannut paljon, olisin ehkä vieläkin täysin
hukassa, unessa.
Ties milloin oisin herännyt siitä unesta, jota mä katselin niin pitkään.
 |
| (weheartit.com) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti