Anyyyyyways, perjantai-illalla siis lähdin vähän niinkuin ykskaks sittenkin Lontoon keskustaan clubbaamaan  -eräs suomalainen aupair sattui textaamaan myöhään iltapäivällä, että josko mulla ois jotain plääniä illalle, ja koska mulla ei ollut (ajattelin, että oon viisas ja vietän leffaillan KERRANKIN, koska tiesin että lauantaina kuitenkin hyppäisin ajoissa tubeen jo ennen aamukymmentä, ja mentäisiin erään slovekialaisen aupairkaverin kanssa Lontoon kierrokselle, mm. Madame Tussauds`iin!) niin mähän en jaksanut olla viisas, vaan sanoin että tottakai tuun...
   Hengailin alkuiltaa vaan tässä kotosalla, koska tää aupair, sanotaa nyt että S, oli menossa erään latvialaisen kaverinsa luo alkuillaksi, ja mun kotoa sinne olis ollut hankalampaa (ja pitkä matka) mennä. Siispä minäpä laitoin clubbaamiskuteet niskaan, korkkarit laukkuun ja ballerinat jalkaan ja lähdin talsimaan vasta klo9 kohti meidän kaupungin tubeasemaa -ja matkalla sinne poikkesin pikkukiskaan hakemaan vähän "pussikaljaa".....hehe, sitä siinä sitten hörpin salaa tubessa istuessani matkalla kohti Lontoon keskustaa (jonne siis on se 35min tästä meiltä matkaa, joten siinä kerkesi hieman keräillä juhlafiilinkiä sitten, haha). Tube oli aika hiljainen, mutta kiinnitin erityishuomiota nuorehkoon naiseen, joka istui aika lähellä mua -sillä oli sellanen turkistakki päällä (kaikillä täällä sellainen näyttää olevan, sellanen pöyhkeä ja pullea jääkarhu), joku lasten pipo mikä tais esittää pupua, värikkäät farkut ja vahvat meikit mm. mustat huulet, lävistyksiä. Niin, ja tää nainen tais kuunnella aikamoista musaa kuulokkeista, sillä se jammailli sen tahdissa ja tais laulaakin. Tuijotin salaa ja mietin, miten täällä on huomannut sen, että ihmiset ei todellakaan (suuri osa) välitä mitä muut ajattelee niiden ulkonäöstä (täällä riittää tyyliä kuitenki joka lähtöön) yms, nää vaan on omia ittejänsä, perkele!
                              Jos laulattaa ja tanssittaa, niin pistäppä jalalla koreasti vaa! 
   Tosiaan, perjantai-illasta vielä sen verran infoa, että olipa taas mielenkiintosta (tsekkaa edellinen postaus jossain tuolla tammikuun arkistoissa). Oltiin yhdellä clubilla, nimi on Chinatown, ja kun kävellään sinne kohti sitä iiihanaa jonoa jossa pitää sitten seisoa ja odotella, josko sitä pääsis sisälle ilmaseks kun vähän hymyilee nätisti vai pittääkö vaan nöyrästi maksaa  (niin vai maksaako joko promoottori-miekkonen sinut ja kaverisi sisälle baariin.......ja tarjoaa parit mitkälie drinksut sitten myös kun ollaan sisälle päästy.......) niiiiiiiin, mutta siis niin, eräs itsestään hieman liikaa luuleva  erittäin hauska kaveri tulee vaan tokaisemaan meille tytöille: 
"Hello, young ladies. Would you like to make 100 pounds tonight? Just join us, there are my friends.. you see those two handsome guys over there, they need some company for tonight......they have piip piip piip ja blaa blaa blaa" hmmm...taisi tulla sille miehelle tokaistua, että teillähän on toisenne, siinähän teillä on seuraa täksi yöksi ja sillee, häivy MOI! Joo, että näin. Tää on Lontoo, täällä kuulee ja näkee mitä vaan ja mitä tahansa mitä ei osaa kuvitellakkaan. Vau.
   Mutta, se perjantaista, lauantain ja huomisen sunnuntaipäivän (suunnataan slovekialaisen aupparin, Zuzanan kanssa taas Lontooseen seikkailemaan, koska Zuzana joutuu ens viikolla lähtemään jo kotia kohti)  tapahtumia ja kuvasatoa on luvassa joku päivä ensi viikolla (nyt olen niiiiiiiin väsynyt ja laiska siirtelemään/muokkailemaan satoja kuvia, joita tuli räpsittyä Madame Tussauds`issa tänään.......) MUTTA..............
| "That`s probably the worst pirate I`ve ever seen." No eeehä se nyt näin ollu! JACK! | 
   Niin, että esimakua tuossa! Olinko hiuuukkasen intona nähdessäni Sparrow`n! Mutta anyway, vietettiin Madamessa sellaset 4 ja puoli tuntia, ja aika hurahti ohitse siinä ihmisvilinässä ja innoissaan kuvaillessa. Kun sitte viimein painuttiin takaisin ulkoilmaan, (ja oltiin päättäväisiä etsimään lähin mäkkäri, koska tarvittiin tankkausta) oli edessä sellainen kiva Englannin ylläripylläri: KAATOSADE. Tosiaan siis silloin kun mentiin tonne Madameen, niin ulkona paistoi aurinko. Siinä sateessa ei kyllä se Primarkin 1 punnan sateenvarjokapistus paljoa auttanut.............no mutta, koin mäki vihdoin sen aidon oikean Englannin sadekelin! No mutta, pikku-burgeri pelasti senkin sateen aiheuttaman nälkäkiukku-voiperkelekunsataa-muaväsyttää- aimunjalat-olotilan. 
 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti