Mua kyllä vähän väsyttäis, eikä ajatuskaan ihan kulje silleen normaalisti nyt enää näin maanantai-iltana (varsinkin, kun se hiton kellojen siirtäminen aiheutti sitte sen, että en saanut unta kuin kello kahdelta viime yönä...jepaa), mutta minäpä yritän nyt ainakin.
Toisaalta, oli kyllä semmosta liskojen discoo viime yönä, että saattaapi olla, että nukahdan tähän näppäimistölle niinku ihan justiinsa nyt....en vaan saanut nukuttua; mä vaan pyörin sängyssä, eikä mun silmät pysyny kiinni, mut mä silti luulin, että mä nukun ja tuntu et mä näen vaan jotain unta siitä, etten nuku. Että semmosta mukavaa discoa.
Sitä viime yötä edeltävän yön disco oli kyllä siis ihan jees: ajauduttiin (ylläripylläri sekin) Elisan kanssa sitte tonne Camdenin yöhön eka yhteen pubiin ja sieltä sitte sinne Underworldiin, jossa oltiin kerran jo käyty -ja jossa oli taas ihan superi tunnelma. Siellä riehuimme sitten kolmeen saakka -sitten ruokapaikasta evästä ja bussiin. Niin, ja hei jos nyt jumiuduit muutama lause sitten kysymykseen: "mikä on liskodisco?", niin en kyllä rupea nyt sitä selittämään, sillä minä en ole wikipedia. JATKUU.
Jooh.
Empä tiiä miten tässä sais jotain tarinanpoikasta kehitettyä, kun tosiaan tuntuu nyt vähän jähmeeltä tää kirjottaminen -aattelin tässä, et kun mä nyt saan jonkinlaisen tekstin (tai siis pääasia on nyt se, että saan näytettyä teille vähän Bristolissa otettuja kuvia) niin mä kyllä katon taas pari jaksoa Skinssin kutoskautta enkkutelkkarin nettitv:stä ja vaan olen. Jospa uni tulis tänään ajoissa.
Tosiaan, takas siihen Bristol -viikonloppuun! Eli siis silloin perjantaina lähdettiin sitten kuitenkin viihteelle..... tai miten Elisa sanoo, että syy ois niinku mukamas minun, kun mä vaan sanoin sille, että vähän ois sellanen fiilis, että ois pakko päästä pubiin....hehhe.
Anyway, heräsin St Albanssista lauantaiaamuna, vaikka mun olisi pitänyt ehkä kuitenki herätä ihan vaan kotoa virkeänä ja valppaana (lue: ilman pientä darraa) lähtemään sitte sinne reissuun....
No mutta, Bristoliinhan me oltiin menossa, joten....so what.
Anyways. Siinä sitten riutuneena rupea heräilemään ja valmistautumaan edessä olevaan junamatkailuun 4h unien jälkeen......se oli vaikeeta, mutta me onnistuttiin kuitenkin ehtimään junaan (mikä olikin btw sitten ylläripylläri hieman kalliimpi kuin luultiin, sillä eihän me oltu tajuttu tulostaa jotain hiton ennakkolippuja ja blaablaa -mitä rahastusta!), joka vei meidät sitten tubeasemalle (jossa sitten -kohtalon ivaa, sanoisinko- huomasimme, että tietysti juuri se meidän linja, jolla päästäis eteen päin on suljettu sinä päivänä...ja eikun jonkinlaista helvetin plan b:tä kehiin...). Kirosanat lenteli,ja sillon kyllä tuntu, että eihän siitä reissusta mitään tule.
Karma is a bitch!
Siinä sitten kaiken sen pahan olon päälle kun lisättiin vielä stressi siitä, että ehdittäiskö ajoissa Bristoliin ja hotellin check inniin (jos ei oltais oltu ajoissa, ne ois voinu luovuttaa meidän huoneen ihan hyvin jollekkin toiselle seurueelle....bitches), voin kertoa, että tuli kyllä sellainen olo, että EI ENÄÄ IKINÄ, en kestä enää jos vielä tulee jotain paskaa niskaan.
Mutta noh, päästiin sitte kiertoteitse Paddingtonin asemalle (josta juna Bristoliin sitten lähti), ja meillä oli sellaiset vähän alle 30min aikaa ennen sen junan lähtöä.....siinä sitten käveltiin sillä ruuhkautuneella asemalla ympyrää, kunnes Elisa huomasi jotain tuttua; erään tunnetun ravintolaketjun logon.
"One cheeseburger meal with coke, please."
- Ja ai että, päivä oli pelastettu.
Kului 15min ja kummasti oli olo jo parempi. Ruokahumala.
Huom!
Karma is a bitch -mutta joskus sitä on vaan niin helppo kusettaa! Hähä.
Junamatkalla olikin meininki jo sitten aivan erilaista (enää eivät ärränpäät lennelleet niin lennokkaasti kuin aiemmin) ja tunnelma kohillaan. Kuunneltiin Elisan musiikkia ja syötiin donitsi.
Maisemat oli upeat; oltiin matkalla Lontoosta ja kaikesta siitä suurkaupungin hälinästä länteen, ja matkattiin läpi peltojen ja kaikenmaailman kukkuloiden. Upean vihreet ruohokentät ja sellaset aidot ja oikeet maatilat ja vanhat talot, joita näkee jossain Emmerdalessa, oli jotain niin....idyllistä.
Edes tummat pilvet taivaalla ei haitannu.....vielä.
Bristolissa saatiin niskaamme sitten sitä vettä -ja kunnolla.
Onneksi mentiin sitten sateensuojaan......pubiin, heh.
Mutta juu, kun sitten vihdoin oltiin perillä Bristolissa, lähdettiin vaan kävelemään ja katselemaan, josko jossakin ois se meidän hotelli. Aika helposti se sieltä sitten löytyikin, kun tolla Elisalla on joku ihme suuntavaistovainu -kun taas minä itse lukisin jotain karttaakin ihan vain väärinpäin....
Ei sitte muuta ku check in, tavarat huoneeseen, pikainen välikuolema pehmeellä sängyllä, sitten pikainen virkistäytyminen -ja eikun matkaan taas.
Seuraavaksi vain läjä kuvia, olkaas hyvät.
Katselkaapa niitä ny sitte ku mulla loppu ajatus nyt kokonaaan.
 |
| Hienosti saa junasta otettua kuvia juu. |
 | |||
| Ja tällaisiin paikkoihin se Elisa mua aina raahaa...... |
 | |
 | |
| Elisa: "Uskallatsä tulla tonne kävelee? Mä ainaki haluun mennä tonne kuvaa!" |
 | |
| Ihan yks mun lempparijutuista, mitä täs nyt ollaan (lue: Elisa on, Miina on oppinut Elisalta) katutaidetta nähty ja etsitty. |
Että semmosta.
Olipas nyt jotenki tosi tynkä postaus. Mutta minkäs teet nyt, emmää jaksa -ei pyke!
Sen nyt kuitenkin voin kai tähän loppuun todeta, että Bristol oli kyllä ihan nähtävän arvoinen paikka
-se oli jotai niin erilaista kuin esim. Lontoo, jossa nyt oon vaan pyörinyt. Kaikki rakennukset (ja nimenomaan se, että jonkun 90-luvun "hienon" toimistorakennuksen viereltä saattoi löytyä rakennelmaa joltain 1800- luvulta, ja niin edelleen).
Bristolissa oli myös sitte sitä vettä, ja niitä lokkeja rääkymässä (niinkuin siellä mun kotikaupungissaki meren rannalla! Ikävä jo olikin sitä ääntä), ja koko se tunnelma siellä oli aivan erilaista kuin mikään, mitä oon ennen nähnyt ja kokenut.
Taidettiin kävellä koko viikonloppu (lukuunottamatta niitä junamatkoja, tietty) ja vaan olla ja ihmetellä. Se onki ihan parasta tässä täällä olossa
-siis se, kun kaikki sun ympärillä on vierasta ja uutta.
Olet kuitenki turisti, mutta sä asut täällä.
Palaillaanpa,
CHEERS
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti